lauantai 10. tammikuuta 2015

"Voit jatkaa biologiaa vastaan taistelua, mutta se on yksinkertaisesti täysin turhaa..."

Hienot suunnitelmat on tehty muutettavaksi, joten tällä lyhyellä viestillä on sisältönä vain ja ainoastaan sairaus ja siihen liittyvät muutamat asiat, joita tänään kohtasin. Ok, nyt mietin, teenkö taas uusia rikottavia lupauksia, mutta yritetään pitää. Ja jotta ei menisi liian vaikeaksi, ensimmäinen askel on tammikuu. Eli, tästä yöstä lähtien, minä en lue kenenkään toisen millään tavalla sairautta käsittelevää blogia. Se ei yksinkertaisesti tee minulle hyvää. Luen edelleen matkan varrella "turvablogeiksi" muodostuneita, mutta toisten paranemisyritykset (kuinka paljon toivonkaan, että ei vain yritykset) jäävät nyt rauhaan. Ne eivät vain tee minulle hyvää.

Mutta palaan takaisin iltapäivään. Tapasin vanhaa tuttua, mutta tässä kohtaa jälleen kerran uutta lääkäriä. Hoitokuviot uudistuivat vuoden alun myötä melko isosti, mikä siis on ollut työnalla pitkin syksyä (ihan kuin siinä ei muutenkin olisi ollut muutamia muuttuvia osia). Mutta joka tapauksessa. Sen enempää tapaamista erittelemättä, jäi mieleeni yksi lause yli muiden: "Voit jatkaa biologiaa vastaan taistelua, mutta se on yksinkertaisesti täysin turhaa, et voi voittaa." Kyllähän minä sen tiedän, etten ole ballerina, eikä minusta sellaista saa, mutta uskoin, että nykyinen seminorsu (tämä määritelmä on hyvin sidonnainen hetkeen, mutta käytän nyt tällaista keskinkertaista ilmaisumuotoa) riittää. Ei, ei ja ei. Mikään ei riitä. Ja toisaalta, onhan se helpottavakin ajatus, tai ei ole, tai on, tai ei ole, tai on, tai ei ole, tai on tai ei tai on tai ei tai...

En oikeastaan tiedä, miksi edes halusin kirjoittaa tämän tekstin, tai miksi valitsin juuri tuon kuvan, kunhan kirjoitin ja kunhan jonkun koneelta otin. Mutta tällaisin miettein viikonloppuun.


Voikaahan hyvin,
<3 Jen
joka osallistuu ensimmäiseen Martta-iltaansa tulevalla viikolla ja on jopa vähän innostunut :)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti