Kaksi yötä jouluaattoon, yksi yö kotikonnuille siirtymiseen. Vajaa yksi päivä aikaa väsätä viimeiset joululahjat, tehdä sitä ja tätä. Mutta koska tunnistaudun "pakollisten" asioiden välttelyn mestariksi (onhan jokaisella oltava oma taitolajinsa) tulinpa tähän väliin kirjoittamaan toisenlaisista joulumuistoista. Tapahtumat sijoittuvat eri puolille Suomea, noin kymmenen vuoden aikasäteelle (eivät ole aikajärjestyksessä) ja todellakin, erilaisiin elämäntilanteisiin.
23.12
Saatan toisen asemalle. Kumpikaan ei haluaisi erota, oi miksi päätimme viettää joulun näin. Voisihan sen vielä muuttaakin. Ei, ei se ole järkevää, kyllä niitä yhteisiä jouluja tulee myöhemmin. Tältä tuntuu rakastaa ja kaivata.
24.12
Makaan sohvalla ja syön lahjasuklaata. Selailen tv-kanavia, joista tutut jouluohjelmat tulevat niin kuin aina ennenkin. Jotain on kuitenkin erilaista, olen väärässä paikassa. Soitamme kotiväen kanssa, saan "oman joulun" uutena vuotena. Alkuillasta soitan taksin, kaupunki on hiljainen, kuka nyt tähän aikaan ja tänä päivänä olisi liikkeellä.
24.12
Äiti hakee aamulla, on jouluaatto. Toteutetaan jouluperinteitä tavalliseen tapaan kuitenkin tiedostaen, että tässä joulussa on jotain erilaista. Illalla äiti ajaa minut takaisin. Katselen jouluyötä ikkunasta, en enää ikinä vietä joulua näin.
24.12
23.12
Saatan toisen asemalle. Kumpikaan ei haluaisi erota, oi miksi päätimme viettää joulun näin. Voisihan sen vielä muuttaakin. Ei, ei se ole järkevää, kyllä niitä yhteisiä jouluja tulee myöhemmin. Tältä tuntuu rakastaa ja kaivata.
24.12
Makaan sohvalla ja syön lahjasuklaata. Selailen tv-kanavia, joista tutut jouluohjelmat tulevat niin kuin aina ennenkin. Jotain on kuitenkin erilaista, olen väärässä paikassa. Soitamme kotiväen kanssa, saan "oman joulun" uutena vuotena. Alkuillasta soitan taksin, kaupunki on hiljainen, kuka nyt tähän aikaan ja tänä päivänä olisi liikkeellä.
24.12
Äiti hakee aamulla, on jouluaatto. Toteutetaan jouluperinteitä tavalliseen tapaan kuitenkin tiedostaen, että tässä joulussa on jotain erilaista. Illalla äiti ajaa minut takaisin. Katselen jouluyötä ikkunasta, en enää ikinä vietä joulua näin.
24.12
Jouluaattoyö on rauhallinen, ei asiakkaita. Tutkin yön nettisivuja ja kokoan itselleni tietoa, minne olenkaan lähdössä. Reilu viikko jäljellä, sinä aikana en tule juuri kotona olemaan, joten jouluyö on sopiva aikaa valmistautumiseen. Edessä on pelkäämäni ja unelmoimani reissu, joka välillä vaikutti sille, ettei tulisi toteutumaan, hermot oli mennä. Mutta nyt on lentoliput hankittu ja joulukuussa on pistetty rokotuksia kerta toisensa jälkeen, kaksi vielä uupuu. Viisumit ovat tulleet Ruotsista, Etiopia odottaa.25.12
25.12
Lapsi on saanut edellisenä päivänä lahjaksi Baby Born-nuken. Yön tunteina hän on ehtinyt syöttää sille kaiken mahdollisen, mitä suuhun on saanut laitettua. Nukke on "tukossa". Ohjeesta luen, mitä pitää tehdä. Vietän osan joulupäiväaamusta suihkutiloissa hakaten nuken selkää ja ravistellen sitä pää alaspäin ja selittäen, että näin ei lapsille oikeasti tehdä.
31.12 Katselen raketteja kotoa. Olen kovassa flunssassa, jota yritän parhaani mukaan kumota. Nyt en halua, enkä saa olla kipeä. EI, ei juuri nyt. Huomenna se alkaa taas, arki.
31.12
Hälytys tulee puolen yön tienoilla. Havahdun leffan katselulta ja kaivan tarvittavat tavarat mukaan. Käytävässä ei kuulu juuri ääniä, mutta oven avatessani näen rikkinäisen kukkaruukun ja kaadetun nojatuolin. Uuden vuoden vaihtuessa eristyshuoneessa rauhoittuu. Josko siirryttäisi viettämään uutta vuotta hieman mukavammalle alustalle, vai mitä mieltä olette?
Sieltä se taas tulee, joulu. Sitä odotellessa,
<3 Jen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti