Vuosi vaihtui kuoharin siivittämänä
rakettien loisteessa. Vietin Uutta Vuotta paikassa, josta erottuivat
sekä Helsingin, Espoon että Vantaan raketit. Harrastimmekin hupaisaa
arviointia, miten kuntatalous näkyy korkeuksissa ja mahtavuuksissa. Ja
piti paikkansa tai ei, kyllä yksi kaupunki erottui joukosta.
No joo, mutta se siitä. Nyt on Uusi Vuosi alkanut ja tammikuu on tunnetusti lupausten luvattu kultakausi. Itse tein tälle vuodelle muutaman lupauksen, joista ensimmäisen toteutuksen aloitin "jo" joulukuussa. Paperi- ja pahvilajittelun rinnalle rakentui vihdoin biojäteastia, joka myös on käytössä. Suorastaan hävettävää myöntää, kuinka monta vuotta tuosta niin yksinkertaisesta, mutta tärkeästä asiasta sluibailin..
Toisen
lupauksen myötä pyrin sanoutumaan irti kaikesta -"ton-meiningeistä". En
aloittanut karkkilakkoa, laihdutuskuuria tai luvannut urheilla enempää,
en myöskään siirtynyt tipattomalle. Ihan
hieno ajatus sinänsä, mutta opettelen hiljalleen ääri-ilmiöiden
välttelyä, kaikessa. Osittain tästä johtuen askartelin itselleni
ylijääneestä joulukalenterista tammikalenterin. Aamusuklaa on ollut yksi
joulukuisten aamuhetkien pikantti piristys, joten miksipä luopua tästä?
Ja jos löydän jostain valmiin kalenterin tai vahtoehtoisesti saan
aikaiseksi tehdä kalentereja itse, voisin oikeastaan jatkaa tällä
linjalla koko vuoden.
Palautin
tänä vuonna käyttööni myös vanhan, vuosituhannen vaihteessa
gospelmuusikko Pekka Simojoelta "oppimani" tavan. Kirjoitin itselleni
kirjeen, jonka saan avata 1.1.2015. Luotan kärsivällisyyteeni säilyttää kirje avaamattomana, mutta joinain vuosina olen myös antanut kirjeen ystävälle säilytykseen ja pyytänyt postittamaan avausaikaan. Ihan hauskaa sekin, varsinkin tänä päivänä, kun "etanaposti" ainakin omalla kohdalla koostuu pitkälti laskuista.
Nyt jatkan Katri Helenan konsertin katselua (kyllä, tykkään kotimaisesta iskelmästä ja osaan suurimman osan näistäkin biiseistä ulkoa) ja pistelen samalla suuhuni maustamaton jugurttia piparimausteella ja juon glögiä.
Virkistävää tammikuuta teille kaikille,
muistakaa nauttia!
<3 Jen
No joo, mutta se siitä. Nyt on Uusi Vuosi alkanut ja tammikuu on tunnetusti lupausten luvattu kultakausi. Itse tein tälle vuodelle muutaman lupauksen, joista ensimmäisen toteutuksen aloitin "jo" joulukuussa. Paperi- ja pahvilajittelun rinnalle rakentui vihdoin biojäteastia, joka myös on käytössä. Suorastaan hävettävää myöntää, kuinka monta vuotta tuosta niin yksinkertaisesta, mutta tärkeästä asiasta sluibailin..
Toisen
lupauksen myötä pyrin sanoutumaan irti kaikesta -"ton-meiningeistä". En
aloittanut karkkilakkoa, laihdutuskuuria tai luvannut urheilla enempää,
en myöskään siirtynyt tipattomalle. Ihan
hieno ajatus sinänsä, mutta opettelen hiljalleen ääri-ilmiöiden
välttelyä, kaikessa. Osittain tästä johtuen askartelin itselleni
ylijääneestä joulukalenterista tammikalenterin. Aamusuklaa on ollut yksi
joulukuisten aamuhetkien pikantti piristys, joten miksipä luopua tästä?
Ja jos löydän jostain valmiin kalenterin tai vahtoehtoisesti saan
aikaiseksi tehdä kalentereja itse, voisin oikeastaan jatkaa tällä
linjalla koko vuoden. 
Palautin
tänä vuonna käyttööni myös vanhan, vuosituhannen vaihteessa
gospelmuusikko Pekka Simojoelta "oppimani" tavan. Kirjoitin itselleni
kirjeen, jonka saan avata 1.1.2015. Luotan kärsivällisyyteeni säilyttää kirje avaamattomana, mutta joinain vuosina olen myös antanut kirjeen ystävälle säilytykseen ja pyytänyt postittamaan avausaikaan. Ihan hauskaa sekin, varsinkin tänä päivänä, kun "etanaposti" ainakin omalla kohdalla koostuu pitkälti laskuista. Nyt jatkan Katri Helenan konsertin katselua (kyllä, tykkään kotimaisesta iskelmästä ja osaan suurimman osan näistäkin biiseistä ulkoa) ja pistelen samalla suuhuni maustamaton jugurttia piparimausteella ja juon glögiä.
Virkistävää tammikuuta teille kaikille,
muistakaa nauttia!
<3 Jen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti